Varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A33/200/2018). Ohje korvaa aiemmin annetun samannimisen ohjeen. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Edellytysten täyttyessä…
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A33/200/2018). Ohje korvaa aiemmin annetun samannimisen ohjeen. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa kuitenkin luovutuksena.
Ohjeeseen on lisätty kohta, joka käsittelee muun kuin yhtiön osakkaan tekemän suorituksen kirjaamista vapaan oman pääoman rahastoon (luku 3.3.1.1.). Ohjeessa käsitellään myös aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksia yrityksen toimintamuodon muutosten yhteydessä. Lisäksi päätökset KHO:2017:55 ja KVL 2017/44 on lisätty ohjeeseen.
Ohjeessa käsitellään aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksen tekoajankohdan määräytymistä yritysjärjestelyjen ja toimintamuodon muutosten yhteydessä (luku 3.3.1.3.). Ohjeessa otetaan kantaa myös siihen, miten verotetaan, kun pääomapalautuksen saajana on osakkeen luovuttanut tai lahjoittanut henkilö (luku 3.3.2.).
Pääomasijoitukseen pidätetyn oikeuden verotus omistusoikeuden päättymisen jälkeen
Osakkeen omistaja voi osakekaupan tai osakkeiden lahjoituksen yhteydessä pidättää itselleen oikeuden vapaan oman pääoman rahastoon tekemäänsä pääomansijoitukseen. Jos oikeuden pidättäneen henkilön myöhemmin saamaan varojenjakoon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä, varojenjaosta ei voi vähentää luovutettujen tai lahjoitettujen osakkeiden poistamatonta hankintamenoa, koska varojenjaon saaja ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole enää osakkeiden hankintamenoa jäljellä. Tällainen varojenjako on siten koko määrältään saajansa veronalaista pääomatuloa.
Lähde: Verotieto Oy
